Miksi salaojitus on talon tärkein vakuutus?
Miksi salaojitus on talon tärkein vakuutus?
Näkymätön järjestelmä, joka suojelee koko rakennusta
Salaojitus on yksi talon tärkeimmistä rakenteista, vaikka se jää maan alle piiloon eikä sitä arjessa tule ajatelleeksi. Toimiva salaojajärjestelmä pitää perustusten ympäristön kuivana, estää kosteuden nousun rakenteisiin ja suojaa taloa routavaurioilta. Puutteellinen tai ikääntynyt salaojitus aiheuttaa vuosittain mittavia kosteusvaurioita suomalaisiin kiinteistöihin. Kosteusvaurioiden korjaaminen on kallista ja aikaa vievää – pahimmillaan koko talon alapohja ja seinien alaosa joudutaan avaamaan ja uusimaan. Tässä artikkelissa kerromme, miten salaojitus toimii ja miksi sen kuntoon kannattaa panostaa.
Miten salaojajärjestelmä toimii
Salaojat ovat maahan asennettuja rei'itettyjä putkia, jotka keräävät perustusten ympäriltä ylimääräisen kosteuden. Vesi kulkeutuu putkia pitkin tarkastuskaivoihin, joita asennetaan talon jokaiselle nurkalle. Kaivoista vesi ohjautuu edelleen perusvesikaivoon, josta se johdetaan kunnalliseen sadevesiviemäriin, avo-ojaan tai imeytetään tontin maaperään. Padotusventtiili perusvesikaivossa estää veden nousemisen takaisin salaojiin tulvatilanteissa.
Salaojajärjestelmään kuuluu olennaisena osana myös sadevesijärjestelmä, joka kerää kattovedet ja ohjaa ne hallitusti pois rakennuksen perustuksista. Nämä kaksi järjestelmää toimivat yhdessä pitäen talon perustukset kuivina kaikkina vuodenaikoina. On tärkeää ymmärtää, että salaojat ja sadevesiviemärit ovat erilliset järjestelmät – niitä ei tule kytkeä samaan putkeen, sillä rankkasateen aikana sadevesi voisi tulvia salaojaputkiin ja nostaa vedenpintaa perustusten ympärillä.
Salaojien materiaali ja asennus
Nykyaikaiset salaojat ovat muovista valmistettuja rei'itettyjä putkia, jotka ympäröidään ja salaojasoralla tai kallio sepelillä. Asennus tehdään perustusten anturatason alapuolelle, ja putkien ympärille laitetaan riittävästi salaojasoraa tai kallio sepeliä veden johtumisen varmistamiseksi. Tarkastuskaivot mahdollistavat järjestelmän huollon.
Milloin salaojat on uusittava
Salaojien käyttöikä on tyypillisesti 30–50 vuotta materiaalista ja olosuhteista riippuen. Jos talossa esiintyy kellarin kosteutta, tunkkaista hajua tai näkyviä kosteusläiskiä sokkelin alaosassa, salaojat saattavat olla tukossa tai käyttöikänsä päässä. Erityisesti 1960–1980-luvuilla rakennetuissa taloissa alkuperäiset tiilisalaojat ovat usein jo korvaamisen tarpeessa. Myös betoniputkisalaojat samalta aikakaudelta ovat monesti halkeilleet tai painuneet kasaan.
Salaojien kunnon voi tarkistaa ammattilaisen tekemällä salaojakuvauksella, jossa kaivojen kautta putkistoon työnnetään kamera. Kuvauksen perusteella nähdään, ovatko putket ehjät, oikeissa kallistuksissa ja vapaita tukoksista. Maanrakennus Leikkanen on erikoistunut saneerauskohteiden salaojatöihin, erityisesti vanhojen rintamamiestalojen ja muiden saneerauskohteiden yhteydessä tehtäviin salaojituksiin. Remontin yhteydessä sokkeliin asennetaan myös vedeneristys, lämmöneristys ja routaeristeet.
Salaojituksen kustannukset ja hyödyt
Salaojituksen uusiminen on investointi, joka suojelee kiinteistön arvoa ja asumisviihtyvyyttä. Kustannukset riippuvat talon koosta, maaperästä ja työn laajuudesta, mutta hintaa kannattaa verrata siihen, mitä kosteusvaurioiden korjaaminen maksaisi. Vaurioiden torjuminen ennalta on aina edullisempaa kuin niiden korjaaminen jälkikäteen. Salaojitusremontin yhteydessä on usein järkevää teettää samalla muitakin maanalaisia töitä, kuten routaeristyksen uusiminen ja sokkelin vedeneristys, koska maa on joka tapauksessa auki. Näin säästetään erillisen kaivutyön kustannukset tulevaisuudessa.
Ammattilainen varmistaa toimivan lopputuloksen
Salaojitustyössä tarkkuus ratkaisee. Putkien kallistusten on oltava oikeat, materiaalien laadukkaita ja asennuksen huolellista. Tutustu palveluihimme ja pyydä maksuton arviokäynti – selvitämme kiinteistösi salaojien kunnon ja teemme suunnitelman uusimisesta. Arviokäynnillä kartoitamme kohteen olosuhteet ja annamme alustavan kustannusarvion työn laajuudesta.




